Tieto lisää tuskaa

Haltuuni olen saanut sen

kielletyn eepoksen.

Avaan kirjan tomuisen
sidottu nahkaan ihmisen.
Alkaa tutkijan työ,
kieltä kuollutta käännän koko yön.

Sanat silmät kahlitsevat, kädet valloittavat.
Niiden tarkoitus pakottaa itsensä sisään.

Imen pimeyden nisää.

Tiedemies rukoilee taivaan isää.

Piirrän seinään, kattoon  ja lattiaan.
Raudan maku suussa, 

sormet syvällä puussa.
Kaikki on nyt unta
ja mikään ei ole enää totta.
Pääni sisällä asuu..
ulottuvuuksien takaa tullut rotta.

Se nakertaa...

Aina vaan pesää rakentaa.

Mielen parantolan nurkasta.

Löydän itseni,

haaveilen...Itsemurhasta.